Tärinän vaikutukset epämukavuuteen - osa 1

Tärinän vaikutukset ihmiseen voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: 1) terveys ja 2) epämukavuus. Terveyteen liittyviä asioita olen käsitellyt jo aiemmin ja siihen mm. lainsäädäntö ja standardi ottavat kantaa (lue "tärinän vaikutukset terveyteen" osat 1 ja 2). Vaikka terveyden vaikutukset ovat iso ongelma, varsinkin työelämässä, niin sen osuus tärinän vaikutuksista on n. 10 prosenttia (Suomessa tarkoittaa n. 110 000 henkilöä päivässä). Lopuille 90 prosentille tärinä aiheuttaa päivittäin epämukavuutta, joka ilmentyy pahoinvointina, työtehtävän vaikeutumisena, käyttömukavuuden heikentymisenä, väsymyksenä, ärtymyksenä, ja niin edelleen. Epämukavuus koskettaa kaikki ihmisiä, jotka liikkuvat jollain kulkuneuvolla, ei ainoastaan isojen työkoneiden käyttäjiä.

Epämukavuuden merkitys liittyy ihmisen kykyyn keskittyä sen hetkiseen asiaan. Jos istut bussissa, niin se voi liittyä lukemiseen tai kirjoittamiseen. Vastaavasti työskennellessäsi se voi liittyä työn laatuun (epätarkkuus). Pahimmillaan epämukavuus on niin suuri, että se aiheuttaa keskittymisen herpaantumisen ja onnettomuuden. Näin voi käydä esimerkiksi rekka- tai bussikuskeille, jotka tasaisen tärinän johdosta väsyvät.

Jokainen ihminen kokee tärinän erilaisena tilanteesta riippuen. Näin on vaikea määritellä absoluuttista numeroarvoa, jota lukemalla voidaan epämukavuuden aste selvittää. Epämukavuuden alaraja voidaan kuitenkin määritellä. Siihen sopii parhaiten seuraava määritelmä: "tärinä on epämukavaa, jos sen takia ihminen muuttaa käyttäytymistään". Näin epämukava tärinätaso on eri riippuen tilanteesta. Toisen lähtökohtana voidaan määritellä, että "tärinä ei ole koskaan mukavaa". Jos tunnistat siis tärinän läsnäolon (eng. perception), niin tärinällä on vaikutusta sinun käyttäytymiseesi (tärinä on aiheuttanut epämukavuutta).

Mitä epämukavuuden ymmärtämisestä sitten hyötyy? Tutkimusten tuloksena tiedetään että tietyt taajuudet aiheuttavat enemmän epämukavuutta kuin toiset. Samoin korkeampi tärinätaso lisää epämukavuutta. Siis vaikka absoluuttista epämukavuutta ei voidakaan yleisesti arvioida, niin suhteellista epämukavuutta voidaan. Käytännössä siis voidaan hyvin tarkastikin arvioida lisääntyikö epämukavuus edelliseen tilanteeseen nähden ja kuinka paljon. Jos tarpeeksi tarkasti rajataan ympäristö, niin voidaan myös arvioida absoluuttista epämukavuutta. Lisäksi tärinän vaikutusten suhdetta muihin tekijöihin, kuten meluun, voidaan arvioida ja ymmärtää.

Epämukavuuden ymmärtämisessä pilee suuri potentiaali. Ostotilanteessa yleisvaikutelmalla ja mukavuudella on suuri merkitys. Käyttötilanteessa vastaavasti mahdollisimman häiriötön ympäristö on suuri etu.

- Ykä Marjanen