Kehotärinä-blogi on avattu

Hei kaikille,

usean vuoden ajan tärinän ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia tutkineena ja mittaus- sekä analysointimenetelmiä kehittäneenä huomasin, että suurin ongelma on saada välitettyä tietoa tutkimusmaailmasta käytännön elämään selkeästi. Vaikka tärinän vaikutuksia on tutkittu jo yli 40 vuotta systemaattisesti, ei suurin osa tiedosta ole päätynyt käyttöön. Suurin osa tutkimuksesta on ollut myös hyvin epäkäytännöllistä, joka ei ole johtanut selviin käytännön ohjeisiin, joita konevalmistajat, työnantajat tai työntekijät olisivat voineet käyttää.

Tämän blogin tarkoituksena on tuoda mahdollisimman tiivistetysti kaikki käytännönläheinen tieto tärinän vaikutuksista ja sen vähentämisestä käytännössä. Pyrin sisällyttämään myös sen yleisen mielipiteen, joka tutkimus- ja kehitysmaailmassa kulloinkin on tärinän todellisista vaikutuksista sekä uutisoimaan uusista menetelmistä ja työkaluista. En edes yritäkään olla täysin objektiivinen, koska haluan tuoda oman mielipiteeni esille. Muistutan myös, että olen Vibsolas Oy:n palveluksessa, joka osaltaan vaikuttaa kirjoittamiseeni.

Kuitenkin tavoitteeni on pyrkiä viestiä eteenpäin tärinän vaikutuksista ja mitä niille voidaan käytännössä tehdä riippumatta siitä ostaako kukaan yritykseni palveluita. Tärinän vaikutuksia helposti aliarvioidaan ja vähätellään, koska niiden todellista arvoa ei tiedetä. Vaikka ymmärränkin, että tärinä on vain yksi useista ongelmista työterveyden kentällä, muistutan että fysikaaliset tekijät, joista tärinä ja melu ovat suurimmat ongelmat, aiheuttavat merkittävän osan kroonisista työterveysongelmista.

Ykä Marjanen