Sitten viimeisen kirjoitukseni tänne, olen saanut valmiiksi tärinästä ja sen vaikutuksista väitöskirjan sekä Vibsolas Oy on uudistanut liiketoimintaansa (kotisivu). Niin ja olen itse nykyisin toisen yrityksen toimitusjohtaja (W-Secure Oy). En ole kuitenkaan varsinaisesta tutkimusaiheestani luopunnut.
Väitöskirjani keskittyi tärinäaltistuksen aiheuttaman epämukavuuden tunteen syiden selvittämiseen ja vaikutusten ennustamiseen. Tutkimuksen aikana olen alkanut vähitellen ymmärtämään, miksi tärinän vaikutukset eivät ole avautuneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Suurin syy tähän on standardi (ISO 2631-1), joka on jo yli 20 vuotta sitten lukinnut tutkijoiden ajatusmaailman ja menetelmät, eikä antanut tilaa uusille ajatuksille. Lisäksi ymmärrän hyvin, miksi sadoista laboratoriotutkimuksista huolimatta meillä ei ole konkreettista menetelmää, jolla tärinälle altistumisesta johtuvien selkäsairauksien riski voidaan arvioida. Riskitekijät ja niiden vaikutukset ovat niin pitkäaikaisia ja niihin liittyvät useat muut tekijät aina tupakointia myöten, että yhden tekijän (tärinä) selvittäminen on käytännössä mahdotonta.
Henkilökohtaisesti olen tullut siihen tulokseen, että tärinän terveysvaikutusten tutkiminen ei ole mielekästä. Tärkeämpää ja nopeammin vaikuttavampaa on tutkia miten tärinästä johtuvaa epämukavuutta voidaan vähentää ja saada ihmiset paremmin viihtymään liikkuvissa koneissa, kuten busseissa, junissa, lentokoneissa, ja niin edelleen. Ja sitä paitsi, jos tärinä on vähemmän epämukavaa, niin kyllä se todennäköisesti on myös vähemmän epäterveellistäkin.
Tutkimuksen tuloksena on syntynyt menetelmä ja laite, jolla ihmisen mielipide voidaan mitata yhdessä tärinän kanssa tärisevässä kohteessa. Menetelmä yhdistää usean ihmisen mielipiteen ja tärinän siten, että jatkossa voimme arvioida ihmisten mielipiteen pelkän tärinämittauksen perusteella. Tämä mahdollistaa nopeamman tavan testata erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla koneen tärinä ei haittaa niin paljon ihmisiä.
Taloudellisesta näkökulmasta matkustajien työtehokkuuden parantaminen esimerkiksi junassa, vähentämällä tärinän vaikutuksia, on vaikutuksiltaan nopeampi, kuin tärinäaltistuksen selkäsairauksien yleisyyden tutkiminen. Näin se vaan on. Valitettavasti emme ole sen pidemmällä tärinän terveysvaikutusten tutkimuksessa kuin silloin kuin viimeksi asiasta kirjoitin.
Ykä Marjanen
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti