perjantai 14. marraskuuta 2008

Tärinän riskin arviointi käytännössä - osa 1

Lainsäädännön lähtökohta tärinälle altistumisen riskin arvioinnissa on työntekijä- ja päiväkohtainen arviointi. Kärjistettynä tämä tarkoittaa jatkuvaa tärinätasojen ja altistusajan seurantaa jokaisen työntekijän osalta, koska rajat eivät saisi ylittyä yhdenkään työntekijän osalta yhtenäkään työpäivänä. Käytännössä tämä ei ole järkevää, vaikkakin nykytekniikalla täysin mahdollista.

Riskin arvioinnin suurin ongelma on tärinän vaikutusten erottaminen muista tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttavista suureista, kuten nostot. Eli siis vastata kysymykseen: onko tärinästä aiheutuvat riskit todellisia ja suurempia kuin muista suureista johtuvat riskit? Lainsäädännön mukaisesti toiminta-arvon ylittävät työpäivät (kts http://www.tarinantorjunta.fi lisätietoa) ovat aina riski, mutta valitettavasti suurin osa työkoneita käyttävistä työntekijöistä tulee tämän arvon ylittämään vähintään silloin tällöin. Kysymys kuuluukin: kuinka monena päivänä toiminta-arvon voi työvuosien aikana ylittää ja onko merkitystä peräkkäisillä ylityksillä tai lepopäivillä?

Lainsäädännön ohjeistus ei suoraan anna työkaluja todelliselle riskin arvioimiselle, koska sen ilmoittavat rajat määrittävät vain työnantajan velvollisuudet sekä yhden päivän riskin. Se ei ota kantaa kuinka riski muuttuu eri altistepäivien ja lepopäivien yhteisvaikutuksesta.

Todellinen tärinän riskin arviointi tulisi perustua kolmeen näkökulmaan: 1) onko tärinä se suurin ongelma työpaikalla, 2) kuinka paljon työntekijällä ja työnantajalla on mahdollista vaikuttaa tärinätason tai altistusajan vähentämiseen ja 3) kuinka paljon tärinälle altistuminen vaihtelee työntekijä-, työtehtävä- tai työpäiväkohtaisesti. Lisäksi tulisi tarkastaa ennen merkittäviä toimenpiteitä onko selkä- ja niskakivut (kehotärinä) tai valkosormisuus sekä sormien tunnottomuus (käsitärinä) oikeasti työntekijöiden sairauspoissaolojen takana.

Näihin liittyen olemme kehittämässä työkalua, joka auttaa tärinän todellisten riskien selvittämisessä. Siitä lisää seuraavassa blogissa.

t.Ykä